Rakkauksista
Tänään haluan kirjoittaa rakkaudesta. Mä olen aina elänyt rakkaudessa. Viimeiset 17 vuotta olen ollut rakastunut lähes koko ajan. Polyamoria on mahdollistanut suhteiden lomittumisen, enkä ole elänyt oikeastaan lainkaan sinkkuna sen jälkeen, kun 18-vuotiaana aloitin ensimmäisen parisuhteeni. Jonkun mielestä suhteeni ovat olleet pitkiä, toiselle ne ovat lyhyitä. Se, kuinka pitkä aika 11 vuotta, 3 vuotta, 2 vuotta tai puoli vuotta on, riippuu muun muassa siitä, mitä sen aikana tapahtuu. En osaa sanoa, osaisinko olla yksin, mutta tiedän, ettei mun tarvitse, jos en halua. En ole koskaan nähnyt tarpeelliseksi kävellä pois syleilevästä suhteesta vain siksi, että jokin toinen suhde on päättynyt. Itseään voi oppia myös samaa matkaa toisten kanssa. Kaikissa tilanteissa voi kasvaa, jos on valmis kuuntelemaan niiden opetuksia. Joka ikinen edesmennyt suhteeni on päättynyt siihen, että tavalla tai toisella minä olen valinnut itseni – en seuraavaa ihmistä korvaamaan edellistä. Ensimmäinen kumppa...