Se joka haaveilee

Suurin osa mun blogini lukijoista on alistuvia miehiä. Ja suurin osa niistä miehistä tuijottaa ahtaan kaapin tuttuja seiniä, haaveilee sen ulkopuolella levittäytyvästä fantasiamaailmasta ja pitää rystyset valkoisena ovenkahvasta (mahdollisesti myös genitaaleistaan) kiinni. Ehkä toivoo, että joku toinen tiirikoisi lukon ulkopuolelta auki ja päästäisi homeiseen komeroon ilmaa.

Mä tiedän tämän, koska te kerrotte sen mulle. Käyn viikottain useita keskusteluja samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. (Sen siitä saa kun on seksuaalisesti avoin nainen internetissä.) Moni puhuu, useampi uhoaa. Jokainen toivoo jotain.
"Voisinpa mä olla tuossa kuvassa."
"Olisinpa sun subi."
"Mä haluun antaa sulle niin monta orgasmia."
"Nuolisin sua vaikka koko yön."
"Kurita mua."

Sori murteeni, mutta NIIVVARMAA.
Teot puhuvat, ja sanat on vaan runkkumatskua sille joka niitä latelee. En voi samaistua fantasioihin, koska mulle ne ovat osa todellista elämää. Jos sanon haluavani jotain, mä todella tarkoitan olevani valmis ja kykenevä siihen. We are not the same.

Olen hirvittävän onnekas, koska voin elää ilman ahdistavia seiniä. Onko se sattumaa? Olenko juuri minä maagisesti onnistunut väistämään kaikki ne lukuisat syyt, joiden takia sinne kaappiin alunperin lukkiudutaan?
En.
Mä olen itse räjäyttänyt heiveröisen kaappini pillunpäreiksi, ja samalla tuhonnut monia asioita joita pidin tärkeinä. Olen lopettanut rakastamani työn voidakseni elää ilman moraalisaarnojen uhkaa ja pelkoa työpaikan menettämisestä. Olen luopunut pitkäaikaisesta kumppanista, turvallisesta suhteesta ja vääristyneestä minäkuvasta jonka luulin olevan ainoa totuus. Onko se ollut pelottavaa? Todellakin. Oliko se sen arvoista? Aivan varmasti. Onko se kaikille mahdollista? Valitettavasti ei.

"Ai höh sä et etsi seuraa. Tunnetko sä ketään joka voisi dominoida mua?"
Itseasiassa tunnen. Mutta oletko sä, keskivertolukija, todellisuudessa kykenevä luopumaan egostasi, kohtaamaan epämukavuusalueesi ja alistumaan? Niinpä niin, et tietenkään. Ehkä kaipaat ihmistä, joka ottaa vallan ja sinutkin väkisin. Silti et pysty kohtaamaan halujasi, olemaan aidosti avoinna omalle fantasiallesi.

Onko mahdollista saada kaikki? Voiko elämä sittenkin jatkua tismalleen ennallaan, vaikka astuisi omaan fantasiaansa ihan oikeasti? Varmasti se on mahdollista. Mutta vähintään sinä itse tulet muuttumaan, ainakin rohkeammaksi jos ei mitään muuta. Ehkä enemmän omaksi itseksesi, tai ainakin lähemmäs sellaista ihmistä jonka elämästä olet haaveillut.

Seksuaalisuuskaappeja rakennetaan, koska ne suojaavat meitä. Monelle sen tuoma suoja on elintärkeä, mutta myös elinikäinen. Haluatko sä haaveilla loputtomasti, vai voisitko uskaltaa kokeilla? Edes vähän?

Unelmia kohden liukuminen on aina jostain toisesta suunnasta loittonemista.
Kaapista ei voi poistua poistumatta kaapista. Sinä itse olet ensimmäinen ihminen, kenet kynnyksen tuolla puolen kohtaat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Todenmukaista sarjatulemista ja pari muuta laukausta

Kohokohtia kuluneelta vuodelta (2020)