Palvelukseen annetaan, osa 3/4 (novelli)

"Julkaisen lähiaikoina" tarkoittaa selkeästikin "julkaisen joskus puolen vuoden sisään kun muistan." Yllättyneet käsi ylös. Sessioista kirjoittamisen sijaan olen kuluneina kuukausina keskittynyt sessioimaan ihan livenä. Ja no, etänä, mutta yhtäkaikki oikeassa elämässä. Viime viikot mua on mietityttänyt turnausväsymys ja top-ihmisten aftercare. Ehkä siitä voisi pohtia jotain tännekin.
Mutta sitä ennen rykäistäänpä tämä jatkofantsu nyt loppuun!

--

3/4

Punatukkainen nostaa laukustaan esiin kookkaan johdollisen wandin ja kiinnittää sen pistorasiaan. Sen tehokkuudesta ei ole epäilystäkään. Uupuneen oloisena siteissään maannut pikkutyttö kohottaa päätään ja väläyttää kauneimman hymynsä. Punatukkainen katsoo tyttöä lämpimän äidillisesti ja mitään sanomatta ojentaa wandin hänelle. Tytön kasvoilla välähtää ensin hämmästys ja sitten selkeä epäusko. Ei tämän näin kuuluisi mennä, miksi tuo vieras ihminen pitelee hänen suosikkileluaan?

"Sun tehtäväsi on antaa pikkuiselle mahdollisimman monta orgasmia. Voit pitää lyhyitä taukoja, mutta älä lopeta ennen kuin annan luvan. Vaikka tapahtuisi mitä, niin sun tehtäväsi on vain tuottaa lisää nautintoa. Käsittele tyttöä parhaaksi katsomallasi tavalla." Hän nyökkää jälleen, on jo omaksunut hiljaisen roolinsa eikä yritäkään puhua. Hän siirtyy lähemmäs tyttöä lelu kädessään ja näyttää määrätietoiselta.

Tiedän, että tästä hän pitää, tästä hän nauttii. Ei sillä, että asialla itseasiassa mitään väliä olisi, mutta kuitenkin.

Pikkutyttö näyttää nolostuneelta ja vaivaantuneelta. Häntä selvästi hävettää, että nyt tuo vieras ihminen tuossa on ottamassa kontaktia hänen pyhimpäänsä. Kohta sille vieraalle ihmiselle selviää, että kaikesta riuhtomisestaan huolimatta tyttö on äärimmäisen kiihottunut tilanteesta, jossa joutuu olemaan kaikkein alimpana nokkimisjärjestyksessä. Että jopa tuo toinen ihminen, jolla on panta kaulassaan, on hänen yläpuolellaan ja saa liikkua vapaasti Punatukkaisen ohjeistuksen mukaan. Hirveää, ja silti niin ihanan alentavaa. Mutta ei tyttö sitä halua myöntää. Ristiriita kiihottaa pikkutyttöä entisestään, ja siinä vaiheessa kun hän alkaa sivellä tytön alavatsaa, on tyttö punastunut jo syvästi. Hän siirtää kättään yhä alemmas, eikä voi olla hymyilemättä kun sormet osuvat hipaisten tytön valuviin häpyhuuliin. Pikkutyttö puristaa silmänsä kiinni ja toivoo pienen hetken olevansa jossain muualla, eikä ainakaan tässä näin monen ihmisen edessä nöyryytettynä. Sitten hän alkaa kevyesti sivellä sormillaan eestaas pitkin tytön huulten välistä uraa, ja hyvä olo ohittaa häpeän tytön päässä. Miten kevyt kosketus tuolla vieraalla onkaan, ehkä hän on sittenkin hellä.

Pöydän sivussa Punatukkainen sytyttää kynttilän. Hetkeksi kaikki pysähtyy paikoilleen; pikkutytön hiljainen huohotus lakkaa, hänen sormensa pysähtyvät lepäämään vasten tytön häpyä. Punatukkaisen katse kiinnittyy kynttilään. Näen kaiken paikaltani huoneen seinustalta ja huomaan itsekin pidättävän hengitystäni. Ilma huoneessa on aavistuksen kostea ja lämmin, ja ajattelen että me kaikki hengitämme samaa himon ja jännityksen kyllästämää tunnelmaa. Kaikki odottavat, että vaha alkaa sulaa.

Kynttilän liekki kasvaa. Sitten Punatukkainen alkaa roiskia punaista vahaa pitkin tytön vartaloa. Tämä kiljaisee ja riuhtoo raajojaan nykivin liikkein. Tyttö näyttää jälleen raivoavalta pieneltä eläimeltä, epätoivoiselta ja valmiilta antamaan mitä tahansa ettei ei tarvitsisi olla juuri siinä juuri nyt.

Hän seuraa tytön liikkeitä tarkasti kädellään, ja työntää hitaasti sormen tämän sisään. Kuuma vaha pistelee osuessaan ympäri tytön kehoa, ja hän pitää sormeaan tytön sisällä tuntien miten tämä puristuu sen ympärille tahtomattaankin. Vahaa roiskuu hänenkin käsilleen ja ylävartalolleen, mutta hän ei välitä sillä käsky on annettu toteltavaksi. Tuntiessaan sormenpään juuri oikeassa kohtaa sisällään tyttö rauhoittuu hieman, mutta tempoilee silti pöytää vasten. Vaiko sittenkin kohti hänen sormeaan, kuin pyytäen lisää sisäänsä? Vaikea sanoa.

Jonkin ajan kuluttua hän käynnistää toisessa kädessään lepäävän wandin, ja asettaa sen hellästi vasten tytön klitorista. Kaikki riuhtominen lakkaa, ja nyt voi selvästi nähdä, että tyttö yrittää työntyä enemmän kohti sauvan tiheästi värisevää päätä. Hän painaa wandia hieman tiukemmin vasten tytön häpyä, ja tuntee sormessaan kuinka aalto pyyhkii pikkutytön kehon läpi. Hauraalta näyttävä keho jännittyy voimakkaasti ja tällä kertaa pikkutytön huulilta pääsee aivan erilainen äännähdys. Aaltojen laannuttua hän työntää toisenkin sormen tytön sisään ja koukistaa niitä kevyesti. Hän kuulee tytön kiljaisevan lyhyesti, mutta ei tee elettäkään vetääkseen kättään pois.

Nyt Punatukkainen kaataa vahaa tipottain tytön rinnoilla ja kasvoille. Vaha tuntuu ikävimmältä posken herkällä iholla, mutta enää pikkutyttö ei näytä välittävän siitä. Tyttö tuntee vain jumalaisena tärisevän wandin ja sisällään vieraan sormet joita hän haluaa lisää ja lisää. Mutta eihän tyttö voi pyytää, ei tälle ole annettu sellaisia oikeuksia. Sitäpaitsi ajatuskin useammasta sormesta pelottaa, mutta juuri niin kiihottavalla tavalla että tajunnan rajamailla tyttö huomaa laukeavansa jälleen.

Sulatettuaan sopivan pätkän kynttilää euforisen pikkutytön päälle Punatukkainen toteaa, että nyt riittää. Hän irroittaa kätensä tytöstä ja ottaa askeleen taaemmas.

"Kiitos, palvelit hyvin", Punatukkainen kääntyy häntä kohti samalla kun irroittaa pikkutyttöä pöydästä. "Hyvä jos musta oli hyötyä", hän vastaa ja hymyilee dommelle.

Punatukkainen auttaa tytön istumaan pöydän päälle ja halaa tätä tiukasti. Tytön olemus on jälleen nukkemainen ja ujo, mutta kenkiensä sijasta tyttö katsoo nyt häntä

Enää hän ei tunnu vieraalta. Pikkutyttö ajattelee, että haluaisi ehkä olla hänen ystävänsä. Tai ei ystävä, mutta miksi ikinä kutsutaankaan sellaista ihmistä, jolta toivoo saavansa lämmintä kättä suoraan alapäähänsä.

Minä otan seinällä roikkuvan talutushihnan koukusta ja kiinnitän sen tottunein ottein hänen pantaansa. Lainan jälkeen hän on jälleen vain minun. Vedän hänet ihan lähelle itseäni ja rapsutan häntä leuan alta. Hieno palvelija. Sitten alan nyppiä kovettunutta vahaa irti hänen ihostaan ja ihokarvoistaan. Tässä saattaa vierähtää hetki. 

--

Sarjan seuraavan osan löydät täältä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia vallasta (video)

Pää pinnalla

Puolisen vuotta myöhemmin